نبذة مختصرة : Tässä työssä käsitellään läpäisemättömyyden luokittelua, sadetapahtumien hydrologiaa ja kosteikkojen vaikutusta virtaamiin. Työ suoritettiin Uudenmaan ELY-keskuksessa osana Euroopan Unionin rahoittamaa Life+11 ENV/FI/911 Keidas-projektia, jota koordinoi Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos ja projektipartnereina toimivat Uudenmaan ELY-keskus, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys sekä Vihdin kunta. Työn tutkimusalueen eli Vihdin Kilsoinojan valuma-alueen läpäisemättömät pinnat (TIA) luokiteltiin käyttäen automaattista luokittelumenetelmää ja erittäin korkean resoluution ilmakuvia. Automaattinen menetelmä oli tehokas ja tuotti tarkkaa tietoa pintojen tyypeistä. Väärin luokiteltuja pikseleitä jäi kuitenkin jonkin verran erityisesti varjon ja paljaan maan luokkiin. Kilsoinojan valuma-alueen alaosaan on rakennettu kaksi kosteikkoa, Niittu ja Portti (0,22 % valuma-alueesta). Kahden vuoden automaattiseurantaan perustuvassa hydrologisessa tarkastelussa havaittiin, että kasvukaudella pääosan kosteikkojen valunnasta sadetapahtumissa tuottaa harjulla sijaitseva taajaman osavaluma-alue (260 ha, TIA 32 %) ja kasvukauden ulkopuolella savi- ja kalliomaalla sijaitseva pelto- ja metsävaltainen osavaluma-alue (202 ha, TIA 2 %). Koko valuma-alueen (550 ha) keskimääräinen valuntakerroin oli kasvukaudella 0,05 ja kasvukauden ulkopuolella 0,18 suurimpien arvojen ollessa vastaavasti 0,17 ja 0,38. Läpäisevät pinnat tuottivat siis suurilla sateilla ja kasvukauden ulkopuolella merkittävästi valuntaa, sillä koko valuma-alueen läpäisemättömyys oli 16 %. Suurimmat hetkelliset valumat havaittiin pelto- ja metsävaltaisella osavaluma-alueella kevään lumen sulamisen aikaan (3,8 l/s/ha) ja taajaman osavaluma-alueella kesän lyhyen rankkasateen jälkeen (2,7 l/s/ha). Kilsoinojan kosteikkojen viivytystilavuus on nykytilassa riittävä laskennallisten muutaman kerran vuodessa toistuvien rankkasateiden sekä tätä pienempien sateiden viivyttämiseen kasvukaudella. Kasvukauden ulkopuolell
This study focuses on imperviousness classification, hydrology of rainfall events and the effect of stormwater wetlands on stream flow. The study was conducted at the Uusimaa Centre for Economic Development, Transport and the Environment as a part of EC funded Life+11 ENV/FI/911 Urban Oases Project, which is carried out by the University of Helsinki Department of Forest Sciences (coordinating), Uusimaa Centre for Economic Development, Transport and the Environment; Water Protection Association of the River Vantaa and Helsinki Region; and the Municipality of Vihti (partners). The impervious surfaces of the study catchment Kilsoinoja were classified using an automatic image classification procedure and very high resolution aerial images. The automatic method was efficient and it provided accurate information on the types and locations of different impervious and pervious surfaces. Some misclassified pixels remained especially in the classes shadow and bare earth. Two stormwater wetlands have been established in downstream sections of Stream Kilsoinoja, named Niittu and Portti (0,22 % of catchment). Two years of automated hydrologic monitoring showed that after rainfall events, the urban subcatchment located on a ridge (260 ha, TIA 32 %) produced more runoff than the agricultural and forested subcatchment (202 ha, TIA 2 %) located on clay and rocky soil during warm season, whereas in cold season the situation was opposite. The runoff coefficient of the whole catchment (550 ha) was 0,05 during warm season and 0,18 during cold season whereas the highest values were 0,17 and 0,38, respectively. The pervious surfaces produced remarkable amounts of runoff during heavy rainfall and cold season since TIA for the entire catchment was 16 %. The highest observed runoff rates were observed during spring snow melt in the agricultural and forested subcatchment (3,8 l/s/ha) and after a short heavy rain in summer in the urban subcatchment (2,7 l/s/ha). The storage volume of the wetla
Processing Request
No Comments.