نبذة مختصرة : The marginalisation of youths, youth unemployment, and exacerbated mental disorders are problematic in terms of the structures of the welfare state: besides being a tragedy on a personal and human level, marginalisation is also a major financial burden on the state, due to the involvement of the different remedial, preventative, and supportive social and health care services needed, as well as due to lost tax income. In order to protect children and adolescents from becoming marginalised, information is needed on the well-being of young adults and the role the social factors related to their childhood and adolescence have in it. This information makes it possible to use the services and benefits system to influence the social factors, as well as direct tax revenues at proactive health care services. It is cheaper to direct tax revenues at proactive and timely services than it is to take remedial action. The goal of the study, therefore, is to identify the risk factors associated with well-being and to substantiate the correlation between them and the response to well-being. It is in the interests of both the youths and the state to support the development of the well-being of children and adolescents, the future taxpayers, thereby harnessing their individual potential to benefit the structures of the welfare state. In this thesis, the focus is on mental health and early school leaving of children born in Finland 1987. The children in question have been followed over time based on longitudinal, register-based 1987 Finnish Birth Cohort data (N = 59,476). In this study, social factors that are linked to mental disorders and early dropping out of school are examined from the standpoint of Allardt’s sociological theory of welfare, life course approach and social epidemiology. Based on earlier literature, parental mental disorders are associated to with offsprings’ mental disorders. According to our study, parental mental disorders are associated even more closel
Tiivistelmä Nuorten syrjäytyminen, nuorisotyöttömyys ja vaikeutuneet mielenterveysongelmat ovat ongelmallisia hyvinvointivaltion rakenteiden kannalta, sillä inhimillisen ja henkilökohtaisen tragedian lisäksi syrjäytyminen on myös suuri kansantaloudellinen kustannusrasite yhteiskunnalle eri korjaavien, ehkäisevien, hyvinvointia tukevien palveluiden käytön ja menetettyjen verotulojen muodossa. Suojellaksemme lapsia ja nuoria syrjäytymiseltä tarvitaan tietoa nuorten aikuisten hyvinvoinnista ja lapsuuden ja nuoruuden aikaisten sosiaalisten tekijöiden yhteyksistä siihen. Tiedon avulla voidaan sekä pyrkiä vaikuttamaan sosiaalisiin tekijöihin mm. palvelu- ja etuusjärjestelmän avulla että kohdentaa verorahoja hyvinvointia ennakoiviin palveluihin. Verovarojen kohdentaminen ennakoiviin ja oikea-aikaisiin palveluihin on korjaavia toimenpiteitä edullisempi ratkaisu. Tutkimuksen tavoitteena onkin tunnistaa hyvinvoinnin riskitekijöitä ja todentaa niiden ja hyvinvointivasteiden välisiä yhteyksiä. Lasten ja nuorten, tulevien veronmaksajien hyvinvoinnin kehityksen tukeminen on nuorten oman edun lisäksi myös yhteiskunnan edun mukaista, jotta yksilöiden potentiaali voidaan valjastaa tukemaan hyvinvointivaltion ja yhteiskunnan rakenteita. Tässä väitöskirjassa tarkastellaan vuonna 1987 Suomessa syntyneiden mielenterveyttä ja koulutusastetta pitkittäisellä Kansallinen syntymäkohortti 1987 -rekisteriaineistolla (N = 59 476). Mielenterveyden häiriöihin ja lyhyeen koulutuspolkuun yhteydessä olevia sosiaalisia tekijöitä tarkastellaan Allardtin hyvinvointiteorian, elämänkulun ja sosiaaliepidemiologian näkökulmasta. Aiemman kirjallisuuden mukaan vanhempien mielenterveyden häiriöt ovat yhteydessä heidän lastensa mielenterveyden häiriöihin. Tutkimuksemme mukaan vanhempien mielenterveysongelmat ovat yhteydessä myös astetta pidemmälle heidän lastensa mielenterveysperustaiseen työkyvyttömyyteen. Yllättäen isän matalampi koulutusaste, perusaste ja keskiaste, näyttäytyy mielenterveysperustaiselta työ
Processing Request
No Comments.