Item request has been placed! ×
Item request cannot be made. ×
loading  Processing Request

Eteläboreaalisen vyöhykkeen putkilokasvien lajirunsaus maisematasolla

Item request has been placed! ×
Item request cannot be made. ×
loading   Processing Request
  • معلومة اضافية
    • الموضوع:
      2014
    • Collection:
      JYX - Jyväskylä University Digital Archive / Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto
    • نبذة مختصرة :
      Biodiversiteetin epätasaista jakaantumista on usein tutkittu putkilokasveilla, koska ne ovat ravintoketjun ensimmäinen taso. Putkilokasvien lajirunsauden selittäjät riippuvat mittakaavasta. Suurilla alueilla auringon energian määrä ja veden saatavuus selittävät hyvin putkilokasvien lajimäärää pohjoisella pallonpuoliskolla. Maisematasolla ilmasto ei ole merkittävä selittäjä. Paikallisella tasolla lajirunsauteen vaikuttavat abioottiset ja bioottiset tekijät. Boreaalisessa metsässä ravinteisuus, vesitalous ja valon määrä selittävät lajimäärää. Lisäksi ihmisen toimilla on merkitystä putkilokasvien lajimäärään. Se kasvaa, koska siemeniä kulkeutuu ihmisen mukana uusille alueille. Ihmisen toiminta aiheuttaa häiriöitä ja lisää ympäristön heterogeenisyyttä. Elinympäristöjen määrän kasvaessa myös lajimäärä kasvaa. Keskimääräiset häiriöt vähentävät kilpailua ja pitävät yllä sukkession eri vaiheita. Tässä tutkimuksessa on mallinnettu koko putkilokasvilajiston ja alkuperäislajien lajimäärään vaikuttavia tekijöitä eteläboreaalisella metsävyöhykkeellä. Koko lajimäärään oletin vaikuttavan eniten ihmistoiminnan. Alkuperäislajien, eli ennen 1600-lukua alueelle saapuneiden lajien, oletin olevan suhteessa enemmän riippuvaisia abioottisista tekijöistä. Tutkimuksen aineistona käytettiin Luopioisista kerättyä kasvillisuuskartoitusaineistoa 286 neliökilometriltä. Lajirunsautta mallinnettiin yleistetyllä additiivisella mallilla (GAM). Neliökilometriruudulta tiedettiin kasvien lajimäärä ja sitä selitettiin paikkatietoaineistoista lasketuilla muuttujilla. Malliin sovitettiin 13:a muuttujaa, jotka olivat abioottisia, bioottisia tai ympäristön heterogeenisyyttä kuvaavia. Tuloksena oli, että kaikkien putkilokasvien lajimäärää selittivät parhaiten ihmisen vaikutus, kasvupaikan ravinteisuus ja ympäristön heterogeenisyys. Tulokset ovat hyvin samanlaisia kuin aiemmin tehdyissä tutkimuksissa. Alueelle alkuperäisten lajien runsaus ei selittynyt niillä tekijöillä kuin oletin. Alkuperäislajien runsautta selitti ihmisen toiminta, ravinteisuus, ...
    • File Description:
      1 verkkoaineisto (23 sivua); application/pdf; fulltext
    • Relation:
      oai:jykdok.linneanet.fi:1466833; URN:NBN:fi:jyu-201502231360; http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201502231360
    • Rights:
      This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. ; Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. ; openAccess
    • الرقم المعرف:
      edsbas.461BED70