Verkkouutisia kommentoivat käyttäjät : Kyselytutkimuksen loppuraportti

Tähän tutkimusraporttiin on koottu tilastoja ja vertailuja Verkkouutisten kommentointi -kyselytutkimuksesta keväältä 2020. Raportti esittelee kyselyn toteuttamisen ja käy systemaattisesti läpi kyselyaineistosta analysoidut vastaukset. Tavoitteena on luoda uudenlaista yleiskuvaa suomalaisista verkkouutisia kommentoivista käyttäjistä. Seikkaperäisyys, aineiston tarkka kuvailu ja yleiskielisyys tähtäävät tiedon tavoitettavuuteen – raportti palvelee toimittajia ja tutkijoita sekä kaikkia kommentoinnista kiinnostuneita. Kommentoivien käyttäjien taustatiedot osoittavat, että kyselyyn vastanneiden joukko on varsin heterogeeninen. Hieman yli puolet vastaajista on naisia, ja vastaajien ikähaarukka on 15–85 vuotta. Noin kolmannes kyselyyn vastanneista edustaa niin sanottuja aktiivisia kommentoijia, jotka kommentoivat vähintään kerran viikossa. Vastaajissa kuitenkin korostuvat korkeasti koulutetut ja kaupungeissa asuvat sekä jossain määrin vasemmisto-liberaalien puolueiden äänestäjät. Merkittävä osa vastaajista löysi kyselyn Ylen verkkouutisen perusteella, ja vastaajien keskuudessa suosituin kommentointialusta on Yle. Kommentoiduimpia aiheita ovat politiikka ja muut yhteiskunnalliset aiheet. Raportti esittelee väittämäkohtaiset tilastot kaikista kyselyn suljetuista kysymyksistä (vastausvaihtoehdot Likertin asteikolla 1 [täysin eri mieltä] – 5 [täysin samaa mieltä]) sekä kolmesta avoimesta kysymyksestä (uutislähteet, kommentointialustat, aiheet). Raportoinnin ulkopuolelle jäävät vastaukset muihin kyselyn avoimiin kysymyksiin. Näiden vastausten analysointi on osa tutkimuksen seuraavaa vaihetta. Raporttiin valittuja suljettuja kysymyksiä on yhteensä 47, ja ne on jaettu viiteen erilaiseen ryhmään. Nämä tilastot osoittavat, että merkittävä enemmistö vastaajista on varsin yksimielisiä useista väittämistä. Esimerkiksi 92 prosenttia vastaajista kokee kommentoivansa asiallisesti. Toisaalta, huoli kommentoinnista ja halu rajoittaa kommentointia jakavat selvästi vastaajien mielipiteitä. Näitä eroja voivat omalta osaltaan selittää vastaajien taustat, erityisesti poliittiset näkemykset ja muun muassa sukupuoli. Raportissa esitellään lyhyesti myös tutkimushankkeen empiirisiä tuloksia, jotka on raportoitu kahdessa tieteellisessä artikkelissa.